Julkaistu 2 vuotta sitten
maanantai, 30.1.2017

Mitä muutoksia uusia liikennevakuutuslaki toi mukanaan?

Uusi liikennevakuutuslaki astui voimaan vuoden 2017 alussa. Lain tarkoituksena on tuoda selkeyttä ja yksiselitteisyyttä eri tilanteisiin sekä saattaa laki vastaamaan tätä päivää. Lain perusperiaatteet pysyvät ennallaan, mutta se korjaa nykyisiä puutteita ja ottaa huomioon tulevaisuuden muutoksia esim. robottiautot. Laki mahdollistaa myös vakuutusyhtiöille uudenlaisten tuotteiden kehittämisen.

Miten tämä vaikuttaa vakuutuksiin?

Vakuutusyhtiöillä on jatkossa mahdollisuus ottaa vahinkohistoria joustavammin huomioon hinnoittelussaan.

Vakuutusyhtiöt voivat huomioida vahinkohistorian aiempaa joustavammin ja monipuolisemmin tilanteissa, joissa esim. perheellä on useampi ajoneuvo tai yrityksen nimiin hankittu ajoneuvo. Yhden ajoneuvon vahinkohistoria voidaan huomioida useamman ajoneuvon vakuutusten hinnoittelussa ja päinvastoin. Näin ollen uuden ajoneuvon vahinkohistoria ei välttämättä ala ns. nollapisteestä.

Laki kuitenkin velvoittaa henkilön vahinkohistorian huomioimisen vakuutusmaksuissa. Lisäksi vakuutuksen hinta muodostuu myös muiden riskitekijöiden perusteella, joihin vaikuttavat ajoneuvo ja sen käyttäjä. Käytännössä riskitekijöitä arvioidaan ajoneuvon pääasiallisen käyttäjän perusteella. Jos ajoneuvolla on useita haltijoita, on mahdollista huomioida kaikkien haltijoiden vahinkohistoria ja heihin liittyvät muut riskitekijät.

Uusi laki mahdollistaa yrityksille ja yhteisöille (y-tunnuksellinen) koko ajoneuvokannan vakuuttamisen yhdellä vakuutuksella ajoneuvoja yksilöimättä. Tätä kutsutaan ns. ryhmäliikennevakuutukseksi. Vakuutusyhtiöillä ei ole kuitenkaan velvollisuutta myöntää ryhmäliikennevakuutusta, vaan niistä tulee sopia erikseen.

Korvausten käsittelyaika nopeutuu.

Korvauskäsittely on aloitettava 7 arkipäivän sisällä vahinkoilmoituksesta ja päätös on annettava

kuukauden kuluessa. Aikaisemmin tämä aika on ollut liikennevahingoissa 3 kuukautta. Henkilövahinkojen korvauspäätökset on aina perusteltava.

Robottiautojen valmistaja tai sen osan valmistaja voi joutua tuotevastuulain mukaiseen korvausvelvollisuuteen.

Liikennevakuutus korvaa jatkossakin vahingonkärsineelle aiheutuneen vahingon, mutta käytännössä uusi laki aiheuttaa robottiauton tai sen osan valmistajalle tuotevastuun jonka mukaan he voivat joutua korvaamaan liikennevahingon tuotevastuulain mukaisesti, mikäli kyseessä on ajoneuvossa ollut vika tai esim. ohjelmistovirhe.

Liikennevakuutusten laiminlyönnin seuraukset kovenevat.

Liikennevakuuttamaton auto on heti käyttökiellossa ja poliisi voi ottaa rekisterikilvet pois niin suomalaisista kuin ulkomaisistakin ajoneuvoista. Maksamaton liikennevakuutusmaksu peritään takaisin takautuvasti kuten ennenkin ja laiminlyöntimaksut nousevat nykyisestä tasostaan. Laiminlyöntimaksuun vaikuttavat laiminlyöntiajan pituus, laiminlyönnin tahallisuus ja toistuvuus sekä se, onko ajoneuvoa käytetty liikenteessä. Tämä koskee vain liikennevakuuttamatonta ajoneuvoa, ei erääntynyttä liikennevakuutusmaksua. Tärkeää on myös muistaa, että mikäli ajoneuvon omistajalle sattuu onnettomuus, hän ei saa korvausta omasta henkilö- tai omaisuusvahingostaan, mikäli hän on laiminlyönyt liikennevakuutusmaksunsa. Syyttömän osapuolen kärsimät vahingot  maksetaan kuitenkin yhteisestä kassasta. Maksajina ovat siis viime kädessä kaikki vakuutuksenottajat.

Mitkä ajoneuvot täytyy liikennevakuuttaa ja mitkä ei?

Uusi liikennevakuutuslaki ei vaikuttanut juurikaan vakuuttamisvelvollisuuteen. Uutena ryhmänä on

vapautettu yksinomaan vammaisten käyttöön tarkoitetut rekisteröintivelvollisuudesta vapautetut kevyet ajoneuvot. Lisäksi liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa ei tarvitse enää liikennevakuuttaa. Muistellaanpa kuitenkin, mitkä ajoneuvot kuuluvat ja mitkä eivät kuulu vakuuttamisvelvollisuuden piiriin.

Liikennevakuutusvelvollisuuden piiriin kuuluvat ajoneuvot.

Liikennevakuutusvelvollisuuden piiriin kuuluvat autot, moottori- ja motocrosspyörät, mopot, moottorilla varustetut polkupyörät (teho yli 250 W), moottorikelkat, mönkijät, traktorit, moottorityökoneet, puoli- ja varsinaiset perävaunut, matkailuperävaunut ja kevyet perävaunut.

Liikennevakuutusvelvollisuuden piirin ulkopuolelle kuuluvat ajoneuvot.

Liikennevakuuttamisvelvollisuutta ei ole ajoneuvolle, jota ei tarvitse rekisteröidä tai joka on poistettu liikennekäytöstä ja jota ei käytetä liikenteessä* eikä myöskään ajoneuvolle, joka on poistettu

pysyvästi liikennekäytöstä.

Liikennevakuutusta ei tarvitse ottaa painoltaan tai nopeudeltaan vähäisille ajoneuvoille, kuten moottorityökoneet ja traktorit, joita ei tarvitse rekisteröidä ja noiden maksiminopeus on 15 km/h. Leikkuupuimuria tai muuta sadonkorjuuseen tarkoitettua maatilatalouden työkonetta, jota ei tarvitse rekisteröidä ei myöskään tarvitse liikennevakuuttaa.

Jalankulkua avustavia, kevyitä sähköajoneuvoja ja sähköavusteisia, poljettavia polkupyöriä ei tarvitse edelleenkään liikennevakuuttaa, mikäli niiden teho ja nopeus ei ylitä määrättyjä rajoja.

Lue lisää liikennevakuuttamisvelvollisuudesta tästä linkistä (www.lvk.fi).

*Mitä tarkoittaa liikenteessä käyttäminen?

Liikenteessä käyttäminen tarkoittaa sitä, että moottoriajoneuvoa käytetään tiellä ja myös silloin, kun sitä käytetään tai siirretään teiden ulkopuolella, kuten piha-alueilla, pelloilla, metsässä ja jäällä.

Kuka korvaa liikennevakuutusvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvojen aiheuttamat vahingot?

Liikennevakuuttamisvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvojen aiheuttamat vahingot korvaa liikennevakuutuskeskus. Aiemmin (31.12.2016 saakka) nämä vahingot korvasi Valtiokonttori.

Me Omameklarilla odotamme mielenkiinnolla, minkälaisia uusia tuotteita vakuutusyhtiöt tuovat markkinoille, jotta voimme hyödyntää niitä asiakkaidemme eduksi.