Julkaistu 5 vuotta sitten
keskiviikko, 16.11.2016

Miksi uudistus tehdään?
Eläkeuudistus liittyy kilpailukykysopimukseen. Tällä hetkellä 24,4 prosentin eläkevakuutusmaksusta 20 prosenttia menee nykyisten eläkkeiden maksamiseen ja vain noin 4 prosenttia todellisuudessa säästyy omaan eläkkeeseen. Eläkeuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että eläkkeet pystytään tulevaisuudessakin maksamaan ja eläketurva pysyy riittävänä, vaikka ihmisten elinikä jatkuvasti pitenee.

Uudistuksen keskeinen tavoite on ihmisten työurien pidentäminen. Sen avulla varmistetaan tulevaisuudessa riittävän suuret eläkkeet, eläkkeiden rahoitus ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Vaikka työurat pitenevät, myös eläkkeellä oloaika pitenee, kun elinikä kasvaa. Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää. Uudistuksen arvioidaan vakauttavan eläkemaksut nykyiselle tasolleen pitkäksi aikaa (>2060).

Seuraavan kerran eläkkeiden tilannetta ja mahdollisia uudistuksia tarkastellaan vuonna 2020.

Keitä eläkeuudistus koskee?
Eläkeuudistus tulee voimaan asteittain vuoden 2017 alusta alkaen. Se koskee kaikkia vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Uudistus ei koske jo eläkkeellä olevia, poikkeuksena tähän jos osaaikaeläkkeeltä tai työkyvyttömyyseläkkeeltä palaa täysiaikaisesti töihin 2017 vuoden puolella, kuuluu uusien säännösten piiriin.

Eläkekarttumat yhtenäistyvät
Eläkettä karttuu jo 17 vuoden iästä lähtien kaikenikäisille 1,5 prosenttia palkasta vuodessa. Yrittäjillä alaikäraja on 18 vuotta, mutta tästäkin käydään neuvotteluja. Työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Siirtymäajalla 2017–25 eläkettä karttuu 53–62-vuotiaille 1,7 prosenttia palkasta vuodessa.

Lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan töissä pidempään
Lykkäyskorotus palkitsee työuran jatkamisesta yli vanhuuseläkeiän alarajan. Jos eläkettä ei ota maksuun heti vanhuuseläkeiän alarajalla, saa eläkkeeseensä 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen jokaiselta jatketulta kuukaudelta eli vuodessa 4,8 prosenttia. Tämän päälle tulee työstä edelleen karttuva eläke eli 1,5 prosenttia palkasta. Jos täyttää 63v. vuonna 2016 ja jatkaa edelleen töissä, saa vuoden 2017 alusta lykkäyskorotusta.

Eläkeikä nousee asteittain
Vanhuuseläkeikä nousee vuoden 2017 jälkeen kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta vuonna 2027. Yläikäraja nousee 70v. Uudet ikärajat koskevat vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneitä. Esimerkiksi vuonna 1956 syntyneen eläkeikä on 63 vuotta ja 6 kuukautta. Vuosina 1962–64 syntyneiden eläkkeen alaikäraja on 65 vuotta.

Eläkeikä sidotaan elinikään vuonna 2030
Ihmisten elinikä pitenee koko ajan. Siksi eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen. Tämän jälkeen jokaisella vuoden 1965 tai sen jälkeen syntyneellä ikäluokalla on oma eläkeikänsä. Jos ihmisten elinikä yhä pitenee, eläkeikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella kerrallaan. Vastaavasti, jos elinikä ei pitenisi, eläkeikäkään ei nousisi.

Tavoite-eläke määritellään jokaiselle ikäluokalle
Jokaiselle ikäluokalle määritellään vanhuuseläkeiän alaraja ja tätä vähän myöhempi tavoiteeläkeikä. Tavoite-eläkeiässä jokainen saa eläkettä ”täysimääräisenä” eli sen suuruisena kuin sitä olisi karttunut ilman elinaikakertoimen tekemää vähennystä. Elinaikakerroin on mekanismi, joka pienentää eläkettä eliniän noustessa, jotta sama eläke riittäisi koko elinajaksi.

Eläkkeen voi ottaa osittain
Osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen vanhuuseläke. Vanhuuseläkettä voi ottaa jo ennen eläkeikää osittain maksuun riippumatta siitä, jatkaako työntekoa vai ei. Vuonna 2017 vanhuuseläkettä voi nostaa osittaisena aikaisintaan 61-vuotiaana. Jos jää eläkkeelle ennen vanhuuseläkeiän alarajaa, eläkkeestä vähennetään 0,4 prosenttia kuukaudessa alimpaan vanhuuseläkeikään saakka. Kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %). Jos otat 1 000 euron eläkkeestä maksuun puolet eli 500 euroa tasan yhden vuoden ennen eläkeikää, kuukausieläke pienenee pysyvästi 4,8 prosenttia eli 24 euroa. Kolmessa vuodessa vähennys olisi 72 euroa. Työnantaja ei ole automaattisesti velvoitettu järjestämään osa-aikatyötä vaan asia täytyy erikseen neuvotella työnantajan ja työntekijän keskenään.

Pitkästä ja raskaasta työstä mahdollisuus työuraeläkkeeseen
Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana. Jos työkyky on heikentynyt, työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen. Työuraeläkkeen saaminen edellyttää työskentelyä rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja näyttöä siitä. Raskaan työn määrittelyn tekee eläkelaitokset yhdessä vakuutuslääkäreiden kanssa, koska samalla tehdään aina arvio tulisiko työkyvyttömyyseläke kyseeseen. Työkyvyttömyyseläke on työntekijälle aina kannattavampi vaihtoehto.

Vanhempainvapaa ei vaikuta 38 vuoden vaateeseen, mikäli vapaan kesto on maksimissaan 1 vuoden.

Lähteet: Eläketurvakeskus, Eläkeuudistus 2017
Ilmarinen
Omameklari