Julkaistu 11 kuukautta sitten
keskiviikko, 7.6.2023
Tapaturma vai työliikekipeytyminen
Työskentelyn lomassa sattuu ja tapahtuu. Toimistotyössä vähemmän, mutta etenkin fyysistä työtä tekevillä, riski työtapaturmien sattumiselle on suurempi. Toisinaan joudutaan vahinkotilanteissa miettimään, onko kyseessä tapaturma vai työliikekipeytyminen. Tapaturma määritetään tarkasti, sillä tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden. Jos selkä venähtää raskasta laatikkoa nostaessa tai olkapää isoa maalipurkkia katolle punnertaessa, ei kyseessä ole kuitenkaan tapaturma, vaikka vahinko siltä ensimmäisenä tuntuukin, koska tapahtumasta puuttuu ns. ulkoinen tekijä, kuten iskeytyminen, ruhjoutuminen, kaatuminen, liukastuminen. Raskas paino ei itsessään aiheuta vahinkoa, kuten sahanterä lipsahtaessaan sormeen. Työliikekipeytymisestä puhutaan silloin, kun lihakseen tai jänteeseen tulee äkillinen kipeytyminen, joka on aiheutunut ilman tapaturmaa työntekijän suorittaessa yksittäistä kuormittavaa työliikettä.
Työliikekipeytymisestäkin korvataan hoitokuluja ja sairausloma-ajan päivärahaa Lakisääteisen Työtapaturmavakuutuksen perusteella tietyin rajoituksin. Kuten tapaturmienkin osalta, työliikekipeytymisen korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman välillä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa, sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet.
Korvausta työliikekipeytymisestä maksetaan, kunnes kipeytymä on parantunut, enintään kuitenkin kuuden viikon ajalta kipeytymisestä lukien. Korvausta ei makseta, jos kipeytyminen johtuu aikaisemmasta vammasta tai sairaudesta tai sellaisesta kudosvauriosta, joka voi syntyä vain tapaturman aiheuttamana.
Lähde: finlex.fi: Työtapaturma- ja ammattitautilaki